tiistai 22. helmikuuta 2011

hetkiä

Toisinaan erilaisia blogeja lukiessa tulee vastaan aina samoja asioita. Yksi on sellainen kiertävä kysely, jossa ehkä viimeisenä kysymyksenä kysytään kolmea kauneinta itselle sanottua asiaa. Kukaan ei tietenkään vastaa tähän "liian henkilökohtaiseen" kysymykseen.

Vastailen tuollaisiin kyselyihin yleensä mielessäni ja tätä viimeistä kysymystä jäin oikein miettimään. En keksinyt mitään. Sanat on sanoja ja ihmiset nyt puhelee, niin minä ajattelin.

Mutta sanomatta jääneet asiat. Niitä minä keksin. Ne pienet hetket, jolloin pidetään suu kiinni, kun ei olla ihan varmoja, tai vaikka oltaisiinkin. Silloin maailmassa on niin paljon enemmän mahdollisuuksia.



ps. Laitoin meille eilen pitsiverhot ikkunaan. Kuvittelen verhojen henkivän kahta asiaa: vanhuuseläkeläisyyttä (tietysti), mutta erityisesti kuvittelen niiden henkivän eteläistä eloa. Odotankin nyt kesätuulia heiluttelemaan noita verhoja, jolloin voin kuvitella olevani jossain, jossa seinät maalataan turkoosilla, koska valoa nyt vaan on niin paljon ilman valkoisia seiniäkin.

maanantai 14. helmikuuta 2011

maanantai

Heräsin tänään puoli kahdeksalta, koska silloin ensimmäiset auringonsäteet näkyvät jo aika hyvin. Vaikka minulla ei ole tänään mitään erityistä ennen kello 12ta, ajattelin, että olisi hyvä aloittaa viikko ajoissa.

Varasin viikonloppuna kirpputoripaikan ja yllättäen sen sai jo torstaiksi. Nyt katselen ympärilleni, ja arvioin mistä kaikesta olisin valmis luopumaan.

En tiedä olenko hyvä vai huono luopumaan. Toisaalta en juuri muista kaivanneeni mitään mistä olen ikinä luopunut.

perjantai 4. helmikuuta 2011

seikkailuun

Luulen kaipaavani seikkailua. En mitään Viisikkoa ja jännitystä, vaan uusia maisemia ja uusia kasvoja. Tällä hetkellä ajelehdin päivästä toiseen ja koetan muodostaa toimivia rutiineja. Luen aamulla lehden ja kuuntelen uutiset tasatunnein kello 13 asti.

Milloin Englannissa alkaa kevät?

Aiheeseen sopiva ikivanha suosikki:


Ps. Hämmennyin kun googlasin sanan rutiini. Olen oppinut tänään enemmän kuin uskoinkaan.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

domino on kohdannut vertaisensa

Kävi niin, että domino-pelille löytyi vahva kilpailija. CHROMINO. Se on edistyneempi versio dominosta, hieman haastavampi myös. En ole varma johtuuko se vain uutuudenviehätyksestä, mutta kyllä taitaa jäädä dominot kakkoseksi Chrominon äärellä.
(Nyt olen hämmentynyt. Chromino on kaiketi erisnimi, mutta onko domino? Olen kuvitellut ettei, mutta nyt näyttää niin kuin vähättelisin sen arvoa pelimaailmassani, jos kirjoitan sen yleisnimenä!)

Chrominon säännöistä löytyi myös säännöt perinteiseen dominoon, ja selvisi aiemmin uumoilemani mahdollisuus uusiin reitteihin kahden kuvan palikalla.

En ole mikään kova lautapeli-ihminen, mutta kyllä nämä kaksi saa minut istumaan pelipöydän ääreen vaikka tunneiksi päivittäin.