perjantai 29. heinäkuuta 2011

oravajuttu

Aamuni (valhe, oli jo vähintään aamupäivä ja aloin aamuni jo hieman aiemmin) alkoi huvituksensekaisesti. Menin tapani mukaan tarkistamaan mansikkaviljelmäni (metsämansikka-amppeli parvekkeella), kun huomasin oravan juoksevan kadulla. Ei vielä ihan outoa, vaikkakin jo vähän huomiota herättävää nähdä orava asvalttimaassa. Mutta sitten orava jatkoi juoksuaan vikkelästi ja kukkakaupan kohdalla kääntyi avoimesta ovesta sisään.

Jäin odottamaan oravan paluuta kauppareissulta, ja mietin miten hauska ajatus orava kukkaostoksilla on. Ja sen mahdollisesti aiheuttama hämminki kaupassa. Tai se vaihtoehto, että orava kukkakaupassa on ihan normaalia ja oravat käyvät useinkin ostamassa leikkokukkia pesiinsä.

Orava tuli kuitenkin pian ulos tyhjin käsin ja jatkoi vikkelästi matkaansa.

Petyin hieman, mutta toivoin että päivä jatkuisi erilaisten hullujen sattumien parissa.
Ei jatkunut.

Nyt minun tekisi mieli limpparia jota ei ole.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

täti

Olen nyt melkein viikon harjoitellut täteyttä. Eteenkin näin etänä se on ollut vielä aika helppoa.

Mietin vähän myös, mitä olen saanut omilta tädeiltäni. Ainakin jouluna yhden lahjan enemmän. Lisäksi pienenä sai harjoitella vähän kampauksia ja meikkausta yhden tädin kanssa.

Ja tädeiltä saa myös serkkuja.
Tässä kohdassa olen jo lähes askeleen edellä, sillä täditettäväni ei näillä näkymin tarvitse odottaa serkkuaan ihan hirveän kauan.

Luulen kyllä, että tätien on helpompi kuin äitien.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

5. varasija

Kumma juttu, mutta ei oikeastaan tullut mieleenkään, että en ehkä pääse suoraan vaan sisälle yliopistoon. Olin vaan menossa. Eilen saapui pieni ohut kirjekuori luokseni ja kertoi totuuden: 5. varasija.

Eli teoreettinen mahdollisuus ehkä vielä päästä sisään.
Annan tämän viikon aikaa perujille ja alan ensi viikolla soittelemaan ehkä noin päivittäin, josko ovet vielä aukenisivat minulle.

Vaikka taitaa minulla olla talvella muutakin tekemistä kuin opiskelu..

Asiasta toiseen,
vaikka ulkomailla olostani ei ole vielä kahta viikkoakaan, alan jo tuntea pientä nostalgiaa matkaa kohtaan. Esimerkiksi tänään kun lähes pyöräilimme katua kiireisesti ylittävän myyrän päälle, ajattelin, että etelässä tuokin olisi ollut sentään kissa!
(minulla on kissakuume)

Ps. Hiuksistani lähti tänään vähintään 20cm.