päivät

Kummallista miten entisistä itsestäänselvyyksistä tuleekin vaivalloisia suoritteita. Esimerkiksi kestovaippahommat ja kokkailut, ei oikein muka enää ehdi. Kaikkea muuta kyllä ehtii. Mutta ehkä se on sellainen syy-seuraus-homma.
Kun on kotona enää vain illat, on mukava käyttää ne illat sitten johonkin muuhun kuin vaippojen täyttämiseen, vaikka se sujuisi ihan yhtä sukkelasti kuin ennenkin siinä Salkkarietten seurassa.

Päiväni tuntuvat oikeastaan nykyisin varsin ehtiviltä, tunnit riittävät esimerkiksi luentoihin, töihin ja tenttiinlukuun sekä kotielämään useimmiten vallan mainosti. Ennen kerkesin käydä päivän aikana ehkä kaupassa, ja sekin oli juuri ehkä.

Vähän ihme juttuja, mutta meneehän se elämä eteenpäin näinkin.

uusi arki

Ensin ajattelin, että ei tästä kyllä nyt tule mitään, lopetan koko koulun, tämä oli huono ajatus, menen töihin vain. Tai kotiin!
Sitten nukuin yön yli, ja kas, asiat alkoivat asettua paikoilleen.

Nyt muutaman luennon jälkeen alkaakin sitten tuntua siltä, että kyllä tämä on juuri se mitä pitikin nyt tehdä. Työtkin alkoi ihan oikealla jalalla heräten, jos niin voi vaikka nyt sanoa.

Ja mikä parasta, päiväkotilaisen uusi arki on myös alkanut hyvin. Hän sopeutuu muutoksin äitiään paremmin (ainakin vielä).