keskiviikko 30. marraskuuta 2011

2 viikkoa

Eilen meidän vauva täytti 2 viikkoa.

Eilen istuessani vauva sylissä television äärellä tajusin ensimmäistä kertaa, että kaikki minun aikani on erityisesti juuri tähän tarkoitettu, eikä se ole mistään "tärkeämmästä" pois. Mitään kiireellisempää asiaa ei ole hoidettavana, ei pidä ehtiä mitään opiskeluja tai työasioita, ei tarvitse edes ajatella siivoamista, jos on nukkuva vauva sylissä.

Pitää vain olla.

tiistai 22. marraskuuta 2011

vauva

Elämä on ollut pian viikon aika toista kuin ennen. En voi vielä väittää, että "kaikki on muuttunut", niin kuin useat minua ohjeistivat uuteen elämänvaiheeseen, mutta jotenkin erilaista on.

Meillä on tosi mukava pieni tyttö, ja tänään illalla juhlitaan jo yhden viikon kestänyttä elämää! Ostin eilen vauvakirjan, jotta voin alkaa täyttämään sitä, nyt kun vielä muistan syntymän elävästi.

Olen ollut aikeissa kirjoittaa useasti myös tänne, sillä ajatuksia, joita olisin halunnut ehkä muistaa myöhemminkin uudesta maailmastani on ollut paljon. Useimmiten koneelle tuleminen on kuitenkin viimeinen vaihtoehto mikä mieleen tulee, vaikka aikaa nyt olisikin. Tietokoneen sijaan tulee tuijoteltua ennemmin pientä nukkuvaa vauvaa, siinäkin kuluu aika hämmästyttävän nopeasti!

perjantai 11. marraskuuta 2011

111111

Edelliseen viitaten, ostin sittenkin uuden kirjan. Mutta se oli onnellinen sattuma.

Olin jo lähes päättänyt lukea Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla, koska se on hyllyssä. Olen kyllä lukenut sen ennenkin, mutta en muista sitä enää tarkasti, ja kaipasin sellaista monikafagerholmilaista maailmaa. Oikeasti lukutoiveeni oli Amerikkalaista tyttöä jatkava Säihkenäyttämö, jota olen vähän selaillut aina töissä, mutta kieltänyt vielä itseltäni sen ostamisen.
No mutta! Kirpputorilla tuo Säihkenäyttämö olikin yhtä äkkiä ihan siinä vain edessäni kolmen euron hintaan. No ostin. Nyt pitäisi kovasti koettaa lukea, koska kirja vaatii keskittymistä, enkä usko että minulla on enää paljon keskittymisaikaa.

Ja ajasta tuli mieleeni: vähän olen pettynyt siitä, että ensimmäinen perilliseni ei halunnut syntymäpäiväkseen 11.11.11. Onhan tässä toki vielä päivää jäljellä, mutta käsittääkseni ensikertalaisena on turha toivoa kovinkaan nopeata toimintaa - eteenkään kun saapumismerkkejä ei ole juurikaan tullut.

Plussana saapumattomuudesta voi kuitenkin nähdä sen, että pääsen tänään (ja ehkä sitten huomennakin) seminaareihin ja saan taas 5 opintopistettä! Ehkä pääsen Reginaankin.

torstai 3. marraskuuta 2011

kirjat

Haluaisin lukea vielä jonkun hyvän kirjan ennen kuin jakaannun, mutta en tiedä kauanko aikaa on. Luulen, että useita päiviä. Veikkaan, että noin puolitoista viikkoa. Enintään 3 viikkoa kuitenkin.

Viimeinen esseeni on jo lähes valmis (se on valmis huomenna, päätän), joten voisin keskittyä kirjoihin aika täyspäiväisesti vähäksi aikaa. Jostain syystä kotona jo olevat lukemattomat kirjat eivät ikinä saa tarttumaan itseensä. Vaikka sitten kun niitä saa luettua, tulee hyvä mieli. Että siitäs saitte varastoidut kirjat, kyllä minä teihin vielä tartun. Joten ehkä. Ehkä minä vielä jonkun kirjan hyllystäni nappaan ja luen. Sovittelen oloni kirjaan sopivaksi, en etsi omaan olooni sopivaa kirjaa.