Minulla ei ole ollut pitkään aikaan mitään sanottavaa. Olen lähinnä huolehtinut asioista jotka eivät ole minun huoliani ja ihmetellyt tuota valon määrää.
Eilen kävelin balettiin, enkä nähnyt eteeni ollenkaan kun aurinko paistoi suoraan silmiin. Sulaessaan jäät kaduilla ovat jättäneet jälkeensä vain kasoja hiekkaa ja pikkukiviä. Tuntui vähän kuin olisi kulkenut jossain ennenvanhaalassa, jossa asvaltista ei ole tietoakaan. Se tuntui jotenkin kummalliselta yhdistelmältä tuon matalalta paistavan auringon kanssa. Ehkä olen tähän asti kulkenut vain poikkikatuja aurinkoon nähden, niin etten ole tullut kokeneeksi tätä ennen.
Minun tekee mieli Lidlistä saatavaa isoäiti-jugurttia, jossa on maailman parasta maustamatonta jugurttia + mansikkahilloa. On myös muita hillovaihtoehtoja. Mutta nyt haluaisin erityisesti tuota mansikkaa. Viitseliäisyyteni ei varmaankaan riitä lähtemään niin kauas jugurttikaupoille.
5 kommenttia:
Hiekkaa, pikkukiviä ja koirankakkaa. Minä liukastuin ja lensin polvi edellä yhteen sellaiseen. (Ei paljon pehmentänyt laskua, kauhee mustelma.) Täällä on ollut aika pilvistä. Hurtalla on uusi look, se on ihan kynitty.
-V.V
Olen huomannut ne niljakkaat sulat koirankakat vasta tuon aurinkoisen päivän jälkeen. On ollut niin harmaata, että on viitsinyt katsella alaskinpäin.
Nyt niitä kiviä on alettu siirrellä pois kaduilta, ainakin keskustassa!
juu, kannattaa katsoa alaskin päin. Ostakaa joku mun sohva.
ainiin. sitten kun mulla on auto, niin tuun käymään sun kaupungissasi ehkä tapaamassa siskoa ja ystävää. varaudu mittavaan kevätsiivoukseen ja varaa parturiaika hyvissä ajoin. sitä vain halusin sanoa.
Alan jo sukimaan hiuksia arvollesi sopivaksi. Mutta kerro silti ainakin tunnin varoitusajalla tulostasi, niin ehdin vähän järjestellä, eli kevätsiivota.
Lähetä kommentti