Tuntuu vaikealta kuvitella, että olisin maininnut erityiseksi lempiasiakseni kävelylenkin ulkona vielä vuosi sitten (kävelylenkki on sitten eri asia kuin esimerkiksi loppukesän/alkusyksyn yökävelyt, ne voisin mainita aina erityiseksi lempiasiakseni). Sellainen oikein tavallinen reippailu. Mutta tänään se tuntui olevan vähän niin kuin lasillinen vettä Saharassa kävelevälle. Taikka ehkä enemmänkin kokonainen juotava lammikko.
Kun on ollut pakkasen vuoksi yli viikon sisätiloissa, lukuunottamatta muutamia pikku pyrähdyksiä liikkuen ulkona enimmillään noin 500m, kunnollinen kävelylenkki tekee ihmeitä. Kaiken lisäksi tuolla kävelyllä oli päämäärä (neuvola), joten saatoin tuntea itseni vielä erityisen toimeliaaksi.
Ajatus kulki erityisen hyvin.
Lisäksi se ihana pakkastaika tapahtui taas: -10c tuntuu lähes helteeltä -28c jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti