Huomasin, että sireenit (kirjoituserhe, josta en aio koskaan luopua) kukkivat jo. Ja tuoksuvat huumaavasti.
En tiedä pääsenkö koskaan ohi tästä ajatuksesta, joka keväisin aina tulee (silloin sen huomaa parhaiten):
Asunpa minä tosi etelässä!
Kyllä 200km vaan on jo paljon, vielä vuosienkin jälkeen.
Että kuvitellapa joskus muuttavansa sitten vielä jonnekin oikeasti kauas - epätodennäköistä!
2 kommenttia:
Mummo kyseli kiinnostueena, joko täällä kukkivat sireenit, pari päivää sitten. En osannut vastata, kun en muistanut. Vastaukseni oli varmaan käsittämätön sellaiselle kasviharrastajalle! Nyt voin todeta että juu ja itseasiassa riittää kun ajelee puoliväliin...
Sen kukkimisen huomasikin ihan yllättäin. Tuoksui ja käänsin päätäni: siinäpä ne oli, kukkaset.
Lähetä kommentti