Paljon ja vähän on tapahtunut sitten viimeisen.
Pääsin kouluun. Näin ollen pienestäni tulee syksyllä tarhalainen. Nämä ovat "paljon tapahtumia".
Eteenkin kun miettii yhdistelmää 2 opiskelija/osa-aikatyöläistä ja yksi pienokainen (, joka on päivä päivältä vain suurokaisempi). Tämän ajatteleminen on suurta tapahtumista minun aivoissani. Siksi koetan olla vielä ajattelematta.
Muutoin on sitten lomailtu.
4 kommenttia:
Oi miten pieni tarhalainen. Siskoni on/off boyfriendin lapsonen menee jo eskariin. Jos ummistamme silmämme hetkeksi, M on jo siinä iässä kun me tutustuttiin. Tai sitten ei. Ei ehkä ihan hetkessä... Hyvää yliopiston alkua. Sinne vaan, ainejärjestön ja kulttuuri- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajuutta tavoittelemaan (ja mitä näitä on) ja liityt kainuulaisiin opiskelijoihin ja evankelisluterilaisiin opiskelijoihin ym. Haalarit. Nekin pitää hankkia. Äiti ja tytär molemmat hyppäävät uuden istituution rattaisiin ja opin tielle. Onnea.
Minulla on vähän sellainen tuntu, että jos tämä elo saadaan syksyn ja talven mittaan rullaamaan ihan sujuvasti, niin voidaan alkaa vaikka ammattiorganisoijiksi.
Rajaan jo valmiiksi elostani pois kaikki osallisuuden opiskelijariennoissa saatika sitten yhdistyksissä! Tai ehkä voin kerran käydä riennoissa, mutta noin niin kuin yleisestiottaen. Nyt pitää opiskella! Ja tehdä töitä. Ja sitten vielä ehtiä olla äitinä, ja tämän pitäisi tulla listassa ensimmäisenä.
Kyllä sä pärjäät, muikku! Eiköhän se riitä et alkusyksystä kerran tai kaks nostaa kuppia (edes kahvikuppia)muiden kanssa, niin saa sinnekin päin tuttavia. (Jos on lapsellisia tarpeita esim. mennä jonkun viereen istumaan luennolla.)
Totta turiset. Ruokalaseuraa pitänee kuitenkin hankkia.
Lähetä kommentti