Yht'äkkiä tulikin kevät.
Tietysti se tuli, maaliskuu. Vuoden ylimääräinen päivä, karkauspäivä, vaihtoi vuodenajan, kiitän siitä. Tiedän, että takapakkiakin vielä tulee, mutta kyllä viisi plus-astetta on jo lupaus paremmasta (tai sohjosta, mutta ajattelen ennemmin vähän pidemmälle, että se olisi lupaus pitkistä valoisista illoista - en kuitenkaan enää, ehkä vahvasti elämäntilanteestani johtuen, haaveile unettomista öistä).
Nytpä mietin, jos maaliskuu olisikin ihminen: Maj-Lis. Sellainen punaposkinen polkkatukka, joka saa asiat tapahtumaan. Ehkä sillä olisi vielä pitkä kaulaliina huolettomasti kaulaan kiedottuna, kuitenkin niin, että ensimmäinen kierros on vielä tiukka, ja pipo takaraivolla, mutta takki jo reippaasti auki. Maj-Lis on optimisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti